PUHEENAIHE Koreja ja vilttejä voi taas kaivella esiin, kun kesätapahtumat kutsuvat nauttimaan syötävää ja juotavaa musiikin ääreen. Piknik-kautta availee viikonlopun Maailma kylässä -tapahtuma, jonka teemana on tänä vuonna ilmasto.
Kuulostaa toki trendikkäältä, mutta kun kesän eväsretkeilyyn otettiin varaslähtöä vappuna, näytti kyllä siltä, ettei piknikillä ja ympäristösuojelulla ole paljoakaan yhteistä. Nyt jos koskaan onkin aika opetella eko-eettisen piknikillä käynnin alkeet.
Mutta mistä aloittaa? Vaikka kuinka haluaisi pelastaa maailman, tavallinen kuluttaja menee helposti vain pyörälle päästään kaiken maailman hiilijalanjälkien, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteiden keskellä.
- Yhtä oikeaa ratkaisua ei välttämättä ole, kertoo ruoan ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta selvittänyt tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Ekologisuudella ja eettisyydellä voidaan mieltää useita asioita, jotka voivat mennä ristiinkin, kuten kotimaisuus, tuotannon tehokkuus ja ilmastovaikutukset.
Aloitetaan vaikka juomista.
- Esimerkiksi kotimaassa tuotetun oluen etuna ovat lyhyet kuljetusmatkat, jotka vievät vähän energiaa - aivan sama tosin pätee kaikkeen kotimaiseen ruokaan ja juomaan, olutta ei ole mitenkään erikseen tutkittu, Katajajuuri sanoo.
Kuljetus on kuitenkin vain yksi osatekijä. Ulkomailla olut on voitu tuottaa paremmalla satotasolla ja siten yksikkökuormitus saattaa lopulta olla pienempikin.
Viinintuotanto puolestaan aiheuttaa eräiden tietojen mukaan olutta suuremman kuormituksen - mutta mitään tyhjentävää tutkimustietoa niin viinistä kuin oluestakaan ei ole.
- Pullotetun veden tai vissyn ominaiskuorma sen sijaan on alkoholijuomia pienempi mutta turha, koska Suomessa on äärimmäisen hyvä hanavesi.

Kotimainen ruoka on hyvä vaihtoehto kotimaisen työllisyyden näkökulmasta. Myös työntekijöiden olot ovat Suomessa usein paremmalla tasolla kuin esimerkiksi Espanjan surullisenkuuluisilla tomaattifarmeilla.
Toisaalta ulkomaisia tuotteita löytyy esimerkiksi Reilun kaupan merkillä, joka takaa, että kehitysmaan pienviljelijöille maksetaan vähintään kohtuullista takuuhintaa.
- Helposti ajatellaan, että lähellä tuotettu on automaattisesti ympäristöystävällisempää. Suurin osa Reilun kaupan tuotteista kuljetetaan kuitenkin laivoilla eikä lentokoneilla, sanoo tiedottaja Meri Savonen Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä.

Kurkkuhyllyn eteen ei kuitenkaan kannata jäädä itkemään ja laskemaan hiki päässä ruokien hiilijalanjälkiä. Paljon tekee jo järkevällä pakkaamisella.
- Kannattaa miettiä, montako henkeä on lähdössä mukaan, ettei ota turhaan liikaa eväitä. Ruoka on maailman turhin jäte, sanoo kehittämispäällikkö Milla Härkönen Marttaliitosta.
Härkösen mukaan moni ruoka pilaantuu herkästi auringossa. Esimerkiksi tuorejuustoja tai majoneesitäytteisiä leipiä ei kannata ottaa enää takaisin kotiin, jos ne ovat olleet tuntikausia lämpimässä.
Murkinointi kannattaakin aloittaa lämpöaremmista herkuista ja ottaa ”vararuoaksi” paremmin säilyviä eväitä kuten patonkia ja keksejä, jotka voi tarvittaessa viedä takaisin kotiin.
- Ruokia ei tarvitse kääriä folioihin ja muovipusseihin, vaan ottaa mukaan ihan kunnon rasiat. Sisäkkäin sopivat rasiat on helppo tuoda takaisin, eivätkä ne paina paljoa, Härkönen opastaa.

Ja täytyyhän sinne piknikpaikalle jotenkin päästä.
- Matkustusvälineen valinta on ihan ensimmäinen asia, kun lähdetään piknikille. Autolla sen kuormitus saattaa olla moninkertainen verrattuna ruokaan riippuen siitä, kuinka monta henkeä kulkee samalla kyydillä, Katajajuuri sanoo.
Parhaita vaihtoehtoja ovat kävely, pyöräily tai julkinen liikenne - viimeisenä auto.

Saara Vartiainen

Kuvat: Marja Väänänen

Tämä juttu oli ihan...

Keskustele