RAHA Palveluhenkilökunta alkaa vähitellen olla tottunut saamaan tilipussinsa kokonaisuudessaan työnantajalta. Ravintolassakin jo monet asiakkaat käyttävät mieluiten rahansa siihen, mitä he syövät. Tippi on yllätys, mutta positiivinen sellainen.
- Tippiä jätetään nykyään hyvin nihkeästi. Siinä on nyt tapahtunut muutos aiemmasta. Satunnaisesti joku saattaa muistaa muutamalla kymmenellä sentillä. Meidän henkilökunnasta ei kukaan odota tippiä, mutta kyllä sen saaminen aina iloiseksi vetää, kertoo ravintola White Ladyn ravintolapäällikkö Tuula Lehtonen.

Ylimääräinen palvelu on herkin sytyke, jolla suomalaisen saa tippaamaan. Tasokkaasta rutiinikohtelusta muistetaan juomarahalla sen sijaan enää harvalti.
- Yleensä ylimääräistä rahaa jätetään, jos on tehnyt asiakkaan hyväksi jotakin erityistä, kuten tilannut taksin, summaa Hotelli Helkan vastaanottovirkailija Simo Kohtala.
Jos tarjoilijan laskulautaselle ropo kilahtaa, on syynä useimmiten erityinen tyytyväisyys palveluun tai ruokaan.
Juomarahan antaminen kassaneidille onkin jo sitten muun maan mustikkaa.
- Meillä tippausta ei tapahdu laisinkaan. Ihmisille ei meidän kulttuurissa oikein tule mieleenkään antaa kaupassa sellaista. Suomalaisille ostoksilla käynti on niin jokapäiväistä, että tipin antaminen siitä hyvästä koetaan vieraaksi, pohtii Malmin Prismajohtaja Mirva Neva-aho.

Kortilla maksamisen yleistyminen on yksi suurimmistä tippisyöpöistä. Täten maksun jälkeen ei käteen jää hilujakaan, joita antaisi palkaksi. Toinen syntipukki on kiristynyt taloudellinen tilanne.
Raha on vähitellen korvautunut muilla muistamiskeinoilla.
- Asiakkaat tuovat eritoten joulun tienoilla vakituisille kassamyyjillemme kukkia ja suklaata. Välillä meillä on kukitettu koko neuvonnan tiimi, kertoo Neva-aho.
Makeaa naposteltavaa jätetään myös hotellin vastaanottoon.
- Karkkipusseja saa silloin tällöin, kun niitä on asukeilta jäänyt yli, ja he eivät tahdo kantaa niitä lennolle mukaan. Joskus olen saanut myös drinkkilippuja, kuvailee Hotelli Helkan Kohtala.

Meillä ja muualla

Suomessa voi hyvällä omalla tunnolla jättää tipin antamatta, koska meillä palvelujen hintaan on sisällytetty palveluraha. Osassa ulkomaita tätä ei ole tehty, joten juomarahan antaminen kuuluu sikäläiseen kulttuuriin.
- Esimerkiksi monissa ravintoloissa Italiassa asiakkaalle tuodaan pyytämättä leipäkori, josta kuuluu maksaa, vaikkei siihen edes koskisi ruokaillessa, kertoo Hyvät Tavat Oy:n konsultti Merja Helaniemi.
Mikään ei kotomaassammekaan estä muistamasta henkilökuntaa ylimääräisellä rahalla, jos palvelu on pelannut.
- Tämän pitäisi nousta omasta kokemisesta. Ei pidä ajatella, että ollaan niin hienossa paikassa, että on pakko antaa tippiä. Juomarahan antamisen pitäisi täällä lähteä halusta kiittää ja kannustaa henkilökuntaa, Helaniemi painottaa.
Jos Suomessa tippaamaan käy, on passeli summa muuallakin maailmalla usein käytetty kymmenen prosenttia palvelun hinnasta.