Pyhän Patrickin juhlat ovat Irlannissa aina tapaus. Viikon kestävään koko perheen juhlaan osallistuu miljoona ihmistä. Lisäksi miljoonat juhlivat samasta syystä omilla mantereillaan.

On elokuvaa, taidetta, aarteenmetsästystä, ilotulituksia, paraateja ja markkinahumua. Maailmalla Pyhän Patrickin juhlaa vaalivat lähinnä irkkupubit, joten riemukas oluenjuonti kuuluu asiaan.

Sekä Pyhän Patrickin päivää että Yhdysvalloissa hyvänä pidettyä halloweenia on yritetty tuoda Suomeen, mutta kiinnostus on ollut laimeahkoa.
Jotta suomalaiset innostuisivat, juhlan perustana pitäisi olla kansanperinnettä, ihmetekoja ja opetukseen päättyvä tarina.

Kriteerit käyvät käsi kädessä Paavojen suurtekojen kanssa. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi kansamme maailmankartalle juossut Paavo Nurmi, poliitikko Paavo Väyrynen ja taruhahmo Saarijärven Paavo.

Pyhän Paavo
Nurmen juhlat

Pyhän Paavo Nurmen juhlia vietettäisiin 18. elokuuta, koska silloin Nurmi voitti Antwerpenin olympialaisissa ensimmäisen kultansa.

Lentävän suomalaisen juhlinta keskittyisi Paavo Nurmi -stadionille Turkuun. Kentän keskellä jököttäisi juhlien symboli, 50 metriä pitkä kullattu piikkari.

Teemaväri kulta näkyisi kaikkialla. Juhlaorganisaation autot olisivat kullanvärisiä ja Aurajoki olisi värjätty kultaiseksi.

Samaan tapaan kuin joulurauha, juhlat alkaisivat väräjävällä äänellä Brinkkalan talon parvekkeelta lausutulla julistuksella. Ken Pyhän Paavo Nurmen juhlien aikana häiriköisi, saisi ankaramman rangaistuksen kuin muulloin.

Turkuhallissa järjestettävä Golden Track Shoe Rock (GTSR) houkuttelisi nuorempaa väkeä ja Caribian Kulta-tanssit jo varttuneempaan ikään ehtineitä. Paavo Nurmi Marathon ja Paavo Nurmi Games kisailtaisiin stadionilla.

Koko maahan Pyhän Paavo Nurmen juhlat levittäytyisivät television välityksellä. Olisi keskusteluohjelmaa, pienoissarjaa ja dokumenttia. Kolmesti päivässä, koko viikon ajan, Ylen kanavilla näytettäisiin Paavo Nurmen 70-vuotishaastattelua, joka tuli alun perin radiosta vuonna 1967.

Kuvitukseksi olisi leikattu kohokohtia juoksijan uralta. Nuorisolle tiedoksi: Nurmea haastatteli itse presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Kuollut mies jo nykyään.

Pyhän Paavo Nurmen juhlat nostaisivat myös kasvissyönnin suosiota. Juhlakalu näet ei kahdennentoista ikävuotensa jälkeen koskenutkaan lihaan. Ja silti jaksoi juosta niin kovaa! Siinä meille opetusta!

Pyhän Saarijärven
Paavon juhlat

Pyhän Saarijärven Paavon juhlinta keskittyisi tietenkin Saarijärvelle. Aina itsenäisyyspäivänä kymmenentuhannen asukkaan kaupunki monikymmenkertaistaisi nuppilukunsa.

Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen käyskentelisi ylpeänä Paavontietä kohti Paavonaukiota ja lapastelisi juhliin saapuneita silmäätekeviä. Kirjaimellisesti lapastelisi, koska aina olisi kylmä ja räntää sataisi vaakasuorassa.
Yhtenä juhlallisuutena kirkon pihalla vuodesta 1961 töröttänyt Saarijärven Paavon patsas saisi päälleen karkean pellavapaidan - talonpojan orjantappurakruunun, juhlien symbolin.

Ruokana olisi perinteisiä maalaisruokia ja tietenkin pettuleipää. Lapsille maistuisivat pettukaramellit, teinit osaisivat arvostaa pettupitsaa ja heitä vanhemmat dallaspettupullia.

Vaikka J. L. Runebergin luoman runohahmon ympärille kasatun juhlan perustana olisivat kansanperinne ja kristinusko, vietettäisiin sitä myös Saarijärven kuppiloissa. Ämyreistä soisi Irwin Goodmanin Uusi Paavo -kappale, joka päätyi 1966 Yleisradion kiellettyjen levyjen listalle.

Juuri tämä osa juhlasta olisi se, joka olisi helpoiten levitettävissä koko maahan. Voi kuinka Konalan, Petosen ja Laajalammen lähiökuppiloissa vedeltäisiinkään karaokea! Nurkkapöydässä kyynel tipahtaisi poskelle kun joku muistaisi tarinan opetuksen: miten kurjuuden keskellä täytyi luottaa tulevaan ja jaksaa jatkaa. Kun lopulta sitten itse saa, täytyy auttaa muita.

Pyhän Paavo
Väyrysen juhlat

Valittu kymmenen kertaa eduskuntaan, toiminut ministerinä viidellä vuosikymmenellä ja perustanut oman kansanopiston - eikö siinä vain ole kylliksi ainesta Pyhän Paavo Väyrysen juhlaviikolle!

Pyhän Paavo Väyrysen juhlat olisivat siitä erinomaiset, että niissä voitaisiin käyttää samaa rekvisiittaa kuin Pyhän Patrickin juhlissa. Siinä missä irlantilaiset liittävät vihreän apilan oppeihin pyhästä kolminaisuudesta, suomalaiset liittävät sen keskustalaisuuteen.

Vihreä apila on agraarisuomen EU-vastainen symboli. Sitä liehuttavat ne, joiden mielestä maaseudulla on yhä lukuisia poistettavia epäkohtia. Näin tekee myös Paavo Väyrynen.

Luontevin juhlapaikka olisi Pohjantähti-opisto Keminmaalla. Siellä on lääniä temmeltää, erikoisuutena Lapin suurin tanssilava! Juhlat alkaisivat Paavon nimipäivänä 25. tammikuuta. Keskellä synkintä kaamosta järjestetty kansanjuhla ehkäisisi masennusta ja itsemurhia, joten yksi tukijoista olisi sosiaali- ja terveysministeriö.

Juhlia varten avattaisiin valtakunnallinen radiokanava, jossa luettaisiin tauotta Paavo Väyrysen teoksia. Median mielenkiinto juhlia kohtaan olisi herpaantumatonta. Helsingin Sanomat olisi lähettänyt paikalle kuusi, Maaseudun tulevaisuus kaksi ja Yle 27 toimittajaa. STT ja Lehtikuva seuraisivat tilannetta paikalla 24/7.

Vaikka Pohjantähti-opisto on suurenmoinen paikka, kaikki halukkaat eivät tietenkään mahtuisi sisätiloihin. Tämä ratkaistaisiin pystyttämällä lähipellot täyteen jalasmökkejä. Illalla mökkien terasseilla nostettaisiin ystävyyden maljoja. Sen tavan Väyryselle opetti Viktor Vladimirov, venäläinen diplomaatti ja suuri Suomen ystävä.

Eikä laseissa kuohuisi tuontiporeet, vaan Pakkaspaavo, suomalaisesta viljasta suomalaisessa panimossa pantu olut. Sen suklaisesta, tummanpuhuvasta aromista voitaisiin löytää yhtymäkohtia 38 286 suomalaisen Paavon luonteenlaatuun. Kuriositeettina mainittakoon, että yksi heistä on sukupuoleltaan nainen. Äiti-Paavo.

Irkkubaari Molly Malones'ssa juhlitaan Pyhää Patrickia 14.-21.3. www.mollymalones.fi

St. Patrick's Day Party The Circuksessa 13.3. Liput 8 e.

Finnish-Irish Societyn väki juhlii O'Malley's Irish Barissa 17.3. klo 20 alkaen.

St. Patrick's Week 12.-17.3. Kaivopihan Dublinerissa