IHMISET. Belgradilaisessa lähiössä satoi kaatamalla, kun Paavo Arhinmäki marssi Serbian ykkösdivarin otteluun. Mellakkapoliisit piirittivät stadionia.

- Kukaan ei puhunut englantia. Meiltä tivattiin, keitä olemme ja miksi olemme tulossa peliin. Lopulta pääsimme stadionille, jonne oli vissiin joku pommi osunut. Siellä oli 500 kotijoukkueen fania toisessa päädyssä ja 500 toisessa. Siellä ne huusivat herjoja ja meidät tuotiin keskelle johonkin aitaukseen.

- Se oli aika makea kokemus.

Kansanedustaja on intohimoinen jalkapallomatkailija ja -fani. Eurooppaa hän on kolunnut yli 150 stadionin verran. EM- ja MM-kisoissa hän on vakiovieras.

Arhinmäen elämä muuttui viheriöksi vuoden 1986 MM-kisoissa. Yhdeksänvuotias nappula tapitti televisiosta jokaisen ottelun.

- Syksyllä menin jengiin pelaamaan, ja se oli menoa sitten, hän kertoo.

Poliittiset kontrastit kiehtovat

Oma ura vei korkeimmillaan A-nuorten SM-sarjaan ja miesten kakkosdivariin. Paavon paikka on maalivahti. Nykyään pallot torjutaan eduskunnan futisjoukkueen maalinsuulla. Vasemmistoliiton puheenjohtajaa kiehtovat lajin poliittiset kontrastit.

- Italiassa jalkapallo on erityisen politisoitunutta muihin maihin verrattuna. On selkeät vasemmisto- ja oikeistoseurat. Espanjassa Francon hallintoa on edustanut Real Madrid ja Kataloniaa puolestaan FC Barcelona. On monenlaisia yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja.

Mutta miksi ihmeessä vasemmistomies pukeutuu rahassa kylpevän Chelsean pelipaitaan?

- Minulta kysytään usein, miten voin kannattaa kapitalistista seuraa. Silloin kysyjä ei kuitenkaan tunne historiaa. Kaikki seurat ovat lähtöisin työväenluokasta. Lopulta seuran muodostavat kannattajat, eivätkä omistajat.

Chelsea-sydämen Arhinmäki on perinyt sedältään.

Äänekkäitä faneja pidettiin vajaina tai humalaisina

Arhinmäki oli tuomassa katsomokulttuuria Suomeen yli kymmenen vuotta sitten.

Hän kävi katsomassa pelejä mielipiteitä jakavan FC Jokereiden kannattajaryhmän, 116% Boysin, katsomossa.

- Vielä 90-luvun lopulla katsomossa huudellutta pidettiin vajaana tai humalaisena. Sitten seuroille alkoi ilmestyä pieniä, mutta äänekkäitä faniryhmiä.

- Se oli hauskaa aikaa. Kun 50-100 nuorta miestä kokoontuu, niin olihan siinä kaikenmoista säätöä välillä.

Euroopan futiskatsomoissa Arhinmäki on nähnyt räjähdysherkkiä tilanteita, vaikkei oikeasti vaaralliseen paikkaan sanokaan joutuneensa.

- Yhteiskunnassa on paljon ongelmia ja ne tulevat myös futiskatsomoon. Kun stadionille kokoontuu kymmeniä tuhansia ja tunteet ovat pelissä, niin ylilyöntejä tapahtuu.

Seuraavaksi pallo vierittää Arhinmäen MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan.

- Jalkapallo yhdistää ihan missä päin maailmaa hyvänsä. Jos haluaa kulttuurielämyksen ja ymmärtää paikallista elämänmenoa, niin katsomoon vaan. Pallon perässä tulee myös matkattua paikkoihin, joihin ei tulisi mieleen lähteä lomamatkalle.

Kuten Moldovaan, jossa Suomi aloittaa ensi syksynä jälleen ikuisen unelman tavoittelun ja EM-karsinnat. Katsomossa seisoo Paavo Arhinmäki.

Jalkapallon MM-kisat Etelä-Afrikassa 11.6.-11.7.

PAAVO ARHINMÄKI

Syntynyt 1976 Helsingissä.
Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001. Kansanedustajana vuodesta 2007. Vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Kannattaa seuratasolla Käpylän palloa, lontoolaista Chelseaa ja tukholmalaista AIK:ta.
Katsojana lähemmäs 200 stadionilla Euroopassa. Seuraavaksi Etelä-Afrikan MM-kisoihin. Lippu on finaaliin.