ILMIÖ Musiikin myyntilistojen historia on melkein yhtä pitkä kuin äänitteiden. Heti kun musiikilla alettiin ansaita rahaa, niin artisteja ja biisejä ryhdyttiin laittamaan paremmuusjärjestykseen.
Onko listoilla enää nykyään Spotifyn ja laillisten ja laittomien nettilatausten aikana merkitystä muille kuin levy-yhtiöpampuille?
Myydyimpien äänitteiden myyntilistojen historia ulottuu maailmalla 1950-luvun alkupuolelle. Yhdysvalloissa radiokanavat ja lehdet julkaisivat aluksi listojaan mielivaltaisesti omien laskentatapojensa mukaan.
Vuodesta 1958 tärkeimmän ja virallisen listan titteliä on pitänyt hallussaan Billboard-lehden julkaisema Hot 100-singlelista. Se perustuu radiosoittoon ja myyntiin, ja on vuosien saatossa muodostunut listanörttien raamatuksi.

Suomessa julkaistujen virallisten listojen historia on huomattavasti lyhyempi. Mitä Suomi soittaa-listauksen elinkaari tosin ulottui vuodesta 1951 vuoteen 1989. Alkuaikoina sen luotettavuus oli kyseenalainen: vain biisin nimi oli tärkeä, esittäjällä ja kappaleen tekijöillä ei ollut merkitystä. Ajan hengen mukaan hittibiisin saattoi levyttää useampikin artisti.

Suomen viralliset listat ovat nykyään Musiikkituottajat - IFPI Finland Ry:n ylläpitämiä. Rumba-lehti julkaisee myös omaa albumilistaansa, joka sekin kootaan Musiikkituottajilta saatujen tietojen perusteella.
Rumban listassa ovat mukana vain musiikin erikoisliikkeiden myynnit, ja tämän vuoksi eri alakulttuuridiggarien mieltymykset erottuvat sillä Suomen virallista listaa selkeämmin.
Musiikkituottajat - IFPI Finland Ry on äänitetuottajien kattojärjestö, jonka jäseninä on 23 levy-yhtiötä.
Eikö ole ristiriitaista, että virallista listaa ylläpitävät samat tahot jotka levyjä julkaisevat?

- Listalaatijan tulisi olla mahdollisimman riippumaton, Rumban listan koostaja Marcus Hilden pohtii.

- Suomessa listakulttuuri on niin lastenkengissä, että meillä ei tällä hetkellä ole ulkopuolista laatijaa. Yhdysvalloissa tai Englannissa ei tulisi kysymykseenkään, että listoja kasaisi vastaava yhdistys.
Musiikkituottajien kattojärjestön mielestä tilanteessa ei ole mitään outoa.

- Useissa maissa paikallinen äänitetuottajien järjestö maksaa ulkopuoliselle taholle listojen keräämisestä, Musiikkituottajien Tommi Kyyrä sanoo.

- Eli en näe tässä mitään ristiriitaa.

Halvat levyt
uupuvat listoilta
Listasysteemi uudistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin otettiin käyttöön Ranger Computersin järjestelmä. Se rekisteröi tuotteen listalle siinä vaiheessa kun viivakoodi luetaan kaupan kassalla.
Estääkö tämä INDX-poikabändin ensilevyn tyyppisten katastrofien synnyn? Popstars-voittaja sai vuonna 2004 platinalevyn pelkästään kauppojen varastoihin tilattujen levyjen perusteella. Todellinen myynti oli jotain aivan muuta.

- Tässä on harhakäsitys ihmisten mielissä. Platinalevyjä myöntävät myös Musiikkituottajat ja sellaisen INDX saikin, Kyyrä selventää.

- Listalle se ei näennäisestä myynnistään huolimatta noussut kuin sijalle 23.

Rumban Marcus Hilden muistuttaa, että listat eivät kerro koko totuutta.

- Tilaston ulkopuolelle jäävät myös keikoilla myydyt levyt ja ulkomaalaisista verkkokaupoista ostetut tuotteet.

Lisäksi listoilta uupuvat kokonaan esimerkiksi Poptorin julkaisut. Lähinnä iskelmämusiikkiin keskittyvän yhtiön edullisia levyjä myydään melkoiset määrät huoltamoilla ja halpahalleissa. Miksi ne on raakattu listan ulkopuolelle?

- Hinnan takia, vastaa Kyyrä.

- Muutamalla eurolla myytävät levyt vääristäisivät jopa mid-prize-listaa.

Hilden on eri mieltä.

- Kunhan levyllä on hinta, niin se on listakelpoinen. Levyjen hintoja sietääkin tuoda alaspäin. Mid-price-listasta pitäisi muutenkin päästä kokonaan eroon, Hilden jyrähtää.

Jos artistista pidetään, myös levyjä ostetaan
Suomessa markkinat ovat niin pienet, että listojen manipuloinnin mahdollisuus on olemassa. Levyjä julkaistaan tiettyinä viikkoina, jolloin megajulkaisuja ei tule markkinoille kerralla montaa tai monina eri versioina.

- Manipulointi on säälittävää. Se saattaa tuoda korkean listasijan, mutta itsessään tuskin tuo esittäjälle lisää faneja, Hilden sanoo.

Tommi Kyyrä muistuttaa Musiikkituottajien säännöistä.

- Ne ovat tarkat. Esimerkiksi Jenni Vartiaisen Ilta-Sanomien kylkiäisenä myytyjä levyjä ei laskettu listamyyntiin lainkaan mukaan, Kyyrä kertoo.

Spotify, Youtube ja nettilataukset tuovat musiikin parilla hiiren klikkauksella kuulijan ulottuville. Nämä eivät näy listoilla, mutta artistien keikat voivat huonosta levymyynnistä huolimatta olla loppuunmyytyjä.

Kertovatko listat enää yhtään mitään artistien oikeasta suosiosta?

- Virallisella sinkkulistalla menestyvät pitkälti samat biisit, jotka ovat Spotifyn suosituimpien joukossa, Hilden miettii.

- Youtubeen saattaa syntyä ilmiöitä, mutta jos artistista oikeasti pidetään, niin hänen levyjään myös ostetaan. Youtube vaatii vain klikkauksen, mutta levy tai keikkalippu on aina ostopäätös. Kuka oikeasti ostaisi esimerkiksi Johanna Tukiasen singlen?