Vuosituhannen taitteessa tulivat monikkobändit: The Strokes, The White Stripes, The Hives, The Vines, The Datsuns, The Hellacopters, The Libertines. Jokainen bändi tuntui alkavan the-artikkelilla ja päättyvän kirjaimeen s.

Sitten jokin muuttui. Muistan, miten luin epäuskoisena kesällä 2004 Glastonburyn festivaalin esiintyjälistasta nimen Dogs Die in Hot Cars. En tajunnut, että se oli vasta alkua. Pian uudet indie-, emo- ja metallibändit alkoivat kilpailla siitä, kenellä on typerin nimi.

Aiemminkin taiteellisemmat bändit olivat käyttäneet nimiä kuten Godspeed You! Black Emperor ja ...And You Will Know Us by the Trail of Dead. Nyt teinejä alettiin kuitenkin tosissaan kosiskella indiediskojen tanssilattioille sellaisilla nimillä kuin Clap Your Hands Say Yeah!, Panic! at the Disco, Be Your Own Pet ja Get Cape. Wear Cape. Fly.

Jos jokin nimi edellisistä oli kirjoitettu väärin, se ei välttämättä ollut edes kirjoitusvirhe, vaan esimerkiksi Panic! at the Disco päätti myöhemmin ”selkeyden vuoksi” pudottaa nimestään huutomerkin pois.

Kotimainen Le Corps Mince de Françoise muutti nimensä samasta syystä muotoon LCMDF. Samalla se liittyi samaan lyhennebändien litaniaan kuin CSS, LMFAO, MSTRKRFT ja MGMT.

Ilmiölle ei näytä löytyvän loppua. Tammikuun lopussa Helsingin Nosturissa esiintyi yhdysvaltalainen metalcorea ja electronicaa yhdistelevä Iwrestledabearonce. Siis Paininkerrankarhunkanssa. Samana iltana lavalle nousivat mahtipontisesti nimetyt We Came as Romans ja Glamour of the Kill.

Oudon nimen takana kunnianhimoista musiikkia

Pohjat kuitenkin vetää helmikuussa Nosturiin saapunut saksalainen metalliyhtye We Butter the Bread with Butter. Siitä käytetään myös lyhennettä WBTBWB. Järki lähtee. Laulaja-kitaristi-basisti Marcel Neumannille ei voi esittää kuin yhden kysymyksen: miksi?

– Kun perustimme bändin vuonna 2007, trendinä oli, että kaikilla bändeillä oli tosi pitkä nimi. Useimmat niistä yrittivät tavoitella nimellään jotain brutaalia ja pahaa.

– Ajattelimme, että on kamalaa käyttää musiikkia vain pahojen asioiden ylistämiseen. Kuka oikeasti pitää kuolemaa kauniimpana kuin elämää? Siksi päätimme valita todella omaperäisen nimen, johon kuka tahansa voi samastua.

Järkevä selitys. Kieltämättä moni meistä voitelee leipänsä voilla. Kun miettii pidemmälle, nimihän on ajankohtainen. Jopa kantaaottava. Näinä rasvasodan aikoina tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että voita ei ole aina riittänyt kauppojen hyllyille asti.

Neumann sanoo, ettei valinta ole kaduttanut. Nimestä on ollut selkeästi etua Rock am Ringin kaltaisilla jättifestivaaleilla. Tuntematon bändi voi herättää mielenkiinnon pelkällä nimellään ja kerätä uteliaita lavan eteen.

– Sitten voimme yllättää yleisön, kun tämän pitkän ja ensivaikutelmaltaan typerän nimen takana onkin kunnianhimoista musiikkia. Se on miellyttävää sekä yleisölle että meille.

Pitkällä nimellä on varjopuolensa. Neumann kertoo, että YouTubessa yhtye esiintyy usein nimellä We Butter the Bed with Butter. Siitä saattaa herätä tahattoman riettaita mielikuvia.

Entä jos sittenkin palattaisiin monikkonimiin? The Beatles, The Rolling Stones. Tai Scorpions! Niissä oli sentään ryhtiä. Mikä on We Butter the Bread with Butterin suosikkinimi siltä osastolta?

– Emme ole todellakaan tulleet ajatelleeksi sitä, mutta Red Hot Chili Peppers on tosi cool monikkonimi.

Entä aakkosnimistä?

– AC/DC!

Nyt aletaan päästä asiaan. Vaikka Neumann on yhä vakuuttunut We Butter the Bread with Butterin nimen nerokkuudesta, hänen suosikkinimessään on vain neljä kirjainta. Maailmassa on siis vielä tolkun hiven.

– Bändien nimistä suosikkini on ehdottomasti Muse. Mikään muu sana ei kuvaisi paremmin niin mieletöntä bändiä. Se sisältää jotakin, mistä musiikki kumpuaa, ja paljastaa, mitä bändi itse edustaa muille.

Totta. Tai jos ei nyt ihan niin syvään filosofiaan lähdetä, ainakin se on helpompi kaivertaa harpilla pulpettiin.