Ohjaaja Aku Louhimiehen tänään (3.2.) ensi-iltansa saavassa Vuosaari-elokuvassa nähdään rajuja, koskettavia ja rohkeita kohtauksia.

Eräs niistä on vasta 21-vuotiaan Amanda Pilkkeen alastonkohtaus, jossa hän harrastaa seksiä miehen kanssa.

Amahda esittää elokuvassa nuorta tyttöä, joka on valmis tekemään julkisuuden eteen mitä hyvänsä ja joutuukin arveluttaviin tilanteisiin. Amandan kaltaisen nuoren näyttelijän alastomuus ei ole kovin tavallista kotimaisessa elokuvassa.

Elokuvan ikäraja on K-16.

Rohkeissa rooleissa ennenkin

Moni muistaa joensuulaisen Amandan lapsitähden roolistaan elokuvassa Helmiä ja Sikoja vuonna 2003.

Yhdeksäntoistavuotiaana Amanda esitti halujensa kanssa kamppailevaa uskovaista Mariaa Kielletty hedelmä -elokuvassa, josta hän voitti vuonna 2010 parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon.

Myös tässä elokuvassa Amandalla oli rohkeita kohtauksia, mutta Vuosaaren seksikohtaus on rajuudessaan omaa luokkaansa. Vuonna 2012 Amanda nähdään myös elokuvassa Puhdistus.

Elokuva-arvio

DRAAMA. Vuosaari on kaupunginosa, jonka betoninen yleiskuva voisi äkkikatsomalla vertautua vaikkapa usein elokuvissa nähtyihin Lontoon vuokrakasarmislummeihin.

Aku Louhimiehen Vuosaaressa asuu kuitenkin myös hyväosaista väkeä, onhan siellä heille vähän merenrantaa.

Tässä ajassa ja tässä maassa ihmisiä ei siis enää yhdistä luokkataistelu, vaan hellyyden ja huomion kaipuu. Lapsella se näkyy vaikkapa takertumisena lemmikkikoiraan ja vähän isommalla popjulkisuuden ihannointina. Vastuulliset aikuiset puolestaan pettävät puolisoitaan tai tarkkailevat pakkomielteisesti omaa fyysistä itseään. Rakkauden kaipuu keskellä elämän labyrinttiä johtaa eri ikävaiheissa ylilyönteihin.

Louhimies on aina ollut vahvimmillaan henkilöohjauksen vaikealla alueella. Niinpä Matleena Kuusniemen, Mikko Koukin, Laura Birnin ja Pekka Strangin kaltaisten ammattilaisten kanssa työskentely sujuu jo vanhasta muistista.

Mutta myös ensikertalainen, suomirappari Deogracias Masomi, pärjää mainiosti (Birnin esittämän) dominoivan naisen kanssa asuvana poikaystävänä.

Erikoismaininnat näyttelijäsuorituksistaan ansaitsevat myös ohjaajan omat lapset Alma ja Eemeli Louhimies. Heidän uskottavuuttaan ja heittäytymistään tarvitaan elokuvassa, joka haluaa tarkastella eri tavoin pilkottuja perheitä juuri lasten näkökulmasta.

Päällisin puolin Louhimiehen uutuutta ei voi kehua omaperäiseksi, esikuvana ovat olleet monet vastaavat episodielokuvat maailmalta. Varsinkin ne, joissa ihmiskohtaloita nivotaan lopuksi yhteen ja joissa arkikaaoksen keskeltä löytyy pilkahdus lämpöä ja inhimillisyyttä.

Tämä tapahtuu kuitenkin täällä kylmässä Pohjolassa, missä lähimmäisestä välittämisestä ei voi koskaan puhua liikaa.