Kuluneessa kaaosteorian esimerkissä perhosen siivenisku voi aiheuttaa myrskyn toisella puolella maapalloa. GG Caravanin syntytarina vaikuttaa liki yhtä epätodennäköiseltä. 14-henkinen suomihiphopin superyhtye sai alkunsa sisäministeriön ja EU-komission rahoittamasta tiedotusprojektista.

Meijän puolue -suvaitsevaisuuskampanjan tavoitteena oli herättää ajatuksia romanien tilanteesta Suomessa. Sitä varten tehtiin kahdeksan musiikkivideota. Biisien säveltämisestä vastasi mustalaismusiikin keskellä kasvanut Tero Roininen, joka soittaa nykyisin Deep Insight -bändissä. Hän ryhtyi haalimaan porukkaa kasaan.

– Ensin kampanjaan piti tehdä reilun minuutin pituiset pätkät. Soittelin jätkiä läpi, ja alettiin ajatella, että kun kuitenkin tehdään kaikkien kanssa yksi säkeistö ja kertosäe, saman tien voisi tehdä kokonaisen biisin, Roininen kertoo.

– Kun kahdeksan biisiä oli kasassa, oltiin, että no hyvänen aika, tehdään muutama ekstra, niin saadaan levy kasaan. Sen jälkeen ajateltiin, että kun nyt on levy, olisi kiva tehdä levyjulkkarikeikka. Sitten se pikkuhiljaa lähti käsistä.

Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgren nauraa vieressä Roinisen selitykselle. Hän lähti projektiin alun perin mukaan, koska se antoi mahdollisuuden kokeilla suomenkielistä hiphop-ilmaisua.

– Jos ei olisi oppinut tuntemaan Teroa, voisi kuvitella joutuneensa mestarivedätyksen uhriksi. Joo, totta kai mä tohon kampanjaan lähden, eihän se ole kuin yksi säkeistö. Seuraavaksi tajuaakin, että helvetti, mähän oon bändissä!

Lindgrenin lisäksi GG Caravanin räppärien ydinryhmään kuuluvat Paleface, Redrama ja Brandon. He ovat myös vakituisessa livekokoonpanossa. Kun 14-henkisessä yhtyeessä on heidän lisäkseen Marzi Nymanin ja Zarkus Poussan kaltaisia ylityöllistettyjä ammattimuusikoita, aikataulujen sovittaminen yhteen on aikamoinen haaste.

– Meidän piti järjestää ensimmäiset viralliset treenit, joissa käydään koko setti läpi. Kuukaudesta löytyi tasan yksi päivä, joka sopi kaikille. Laitoin jätkille viestiä, että täähän menee kuin elokuvissa. Kuka väitti, että tää ryhmä on vaikea saada kokoon, Roininen sanoo ja nauraa.

Hänen mukaansa jo pelkkä kokoonpano sanelee sen, että GG Caravanin täytyy esiintyä isoilla lavoilla. Bändi keskittyykin tekemään kesällä joitakin valikoituja festivaalikeikkoja. Sen jälkeen tulevaisuus on avoin.

– Pitserian nurkkaan on turha lähteä. Alun perinkin lähdin ideoimaan tätä sillä ajatuksella, että tää on niinku rapmaailman Leningrad Cowboys. Tehdään isolla meiningillä ja näyttävästi, lavalla on jos jonkinlaista peltiämpäriä ja kärrynpyörää.

Toistaiseksi koko ryhmä on soittanut livenä vasta yhden biisin Emma-gaalassa. Lindgrenin mukaan jo se jätti ”ihan tajuttoman kutinan” kesän festivaalikeikkoja odotellessa. Roininen sanoo, että vaikka orkesteri on iso, ovet ovat auki myös vieraille.

– Esimerkiksi Sam Yaffa lentää Suomeen juuri ennen levyjulkkarikeikkaa ja tulee yhteen biisiin soittamaan bassoa. Se rakastaa mustalaismusiikkia ja oli heti, että ehdottomasti. Mulla on sellainen fiilis, että rikotaan mahdollisimman paljon rajoja, kun tää on muutenkin tällainen sirkus.

Mustalaismusiikin ja hiphopin hämmentäminen isolla kokoonpanolla on herätellyt jo vertauksia Jätkäjätkiin. Lindgren uskoo sen johtuvan myös siitä, että jotkut ovat kuulleet sinkkubiisin räpänneen Brandonin tyylissä ja äänensävyissä yhtäläisyyksiä Asan ulosantiin.

– Jos meitä vertaillaan maan parhaaseen hiphop-livebändiin, mulla ei ainakaan ole sen kanssa mitään ongelmia. Terohan ei ole Jätkäjätkiä edes paljon kuullut.

Roininen nyökyttelee vieressä ja sanoo, että hänen ainut kontaktipintansa hiphopiin on se, mitä hän kuulee radiosta.

– Jos jotkut on tehneet tällaista musaa, mennään vain tyytyväisinä ja ylpeinä vanavedessä. Jos Suomessa on kolkyttuhatta hevibändiä, kyllä tänne kaksi tämäntyyppistä ryhmää mahtuu.

Siinä missä Jätkäjätkät hakee kenties vaikutteita enemmän Balkanin suunnalta, GG Caravanin taustat kumpuavat mustalaismusiikista ympäri Eurooppaa. Roininen kertoo soittaneensa mustalaismusiikkia ”ihan junnusta asti”.

– Mä oon itse mustalainen. Lähdin 17-vuotiaana säestämään Klimenkon Vikiä. Hän ei ole romani, mutta on soittanut mustalaismusiikkia ja kasakkameininkiä. Olen soittanut myös Ahlgrenin Santun ja muiden alan vaikuttajien kanssa. Mustalaismusiikki on ollut mulla elämässä koko ajan, ja kun tällainen projekti tuli, oli erittäin luontevaa ottaa se käyttöön.

Lindgrenillä ei ole ollut aiemmin oikein minkäänlaista suhdetta mustalaismusiikkiin. Siihen liittyvää pelimannihenkisyyttä hän on sen sijaan aina arvostanut.

– Sanoit, että ehkä ei mennä pitserian kulmiin soittamaan, mutta enpä tiedä! Kun mennään jonnekin Ilosaarirockiin, bussi pysähtyy huoltoasemalla ja siellä on neljätoista jätkää soittimet valmiina, niin voi ihan hyvin tulla fiilis vetää missä tahansa. Mut ei kerrota keikkamyyjälle, Lindgren sanoo ja Roininen nauraa.

– Joo, kitaralaukku auki ja jamit pystyyn!

Aloita tutustuminen näistä

GG Caravanin Tero Roinisen mustalaismusiikin top6-valinnat (ei paremmuusjärjestyksessä)

1. Rosenberg Trio. Kahden kitaristin ja yhden basistin muodostama mustalaisjazz-kolmikko Hollannista.

2. Goran Bregovic. Sarajevolaissyntyinen muusikko ja säveltäjä. Hän on säveltänyt musiikkia muun muassa Emir Kusturican elokuviin. Esiintyy ensi kesänä Ilosaarirock-festivaaleilla.

3. Paco de Lucía. Espanjalainen kitaravirtuoosi. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaista flamencokitaristeista.

4. Django Reinhardt. Belgialainen, vuonna 1953 kuollut kitaristilegenda. Hän oli aikansa suurin jazzkitaristi ja kehitti aivan uuden jazzkitaran soittotyylin.

5. Fanfare Ciocarlia. 12-henkinen puhallinorkesteri Romaniasta.

6. Gipsy Kings. Ranskalainen yhtye, jonka jäsenet ovat etniseltä taustaltaan espanjalaisia romaneja. Myynyt miljoonia levyjä ja voittanut muun muassa Grammy-palkinnon parhaasta pop-albumista vuonna 1993.
METRO

GG Caravanin levynjulkaisukeikka The Circuksessa (Salomonkatu 1–3) karkauspäivänä ke 29.2. Liput 18 €. Levy kaupoissa samasta päivästä lähtien.